Sydän- ja verisuonisairaudet Suomessa – miksi sydänterveys on ajankohtaisempi kuin koskaan?
Sydän- ja verisuonisairaudet koskettavat tavalla tai toisella lähes jokaista suomalaista. Ne ovat edelleen yksi merkittävimmistä kuolinsyistä Suomessa, vaikka hoitomenetelmät ja ennaltaehkäisy ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) raportoi, että sydän- ja verisuonisairaudet aiheuttavat vuosittain noin kolmanneksen kaikista kuolemista Suomessa. Tämä tarkoittaa, että kyse ei ole harvinaisesta ilmiöstä – vaan kansanterveydellisestä haasteesta, joka vaikuttaa laajasti väestöön.
Mutta mitä sydän- ja verisuonisairaudet oikeastaan ovat? Ja miksi niistä puhutaan niin paljon?
Mitä sydän- ja verisuonisairaudet tarkoittavat?
Sydän- ja verisuonisairaudet ovat ryhmä sairauksia, jotka vaikuttavat sydämeen ja verisuoniin. Yleisimpiä niistä ovat:
Sepelvaltimotauti
Aivoverenkiertohäiriöt (esimerkiksi aivoinfarkti)
Kohonnut verenpaine
Sydämen vajaatoiminta
Usein taustalla on valtimoiden ahtautuminen eli ateroskleroosi, joka kehittyy vuosien kuluessa. Prosessi on hidas ja usein oireeton – kunnes ilmenee vakavampia seurauksia.
Juuri tämän vuoksi ennaltaehkäisy ja riskitekijöiden tunnistaminen ovat keskeisessä roolissa.
Kuinka yleisiä sydän- ja verisuonisairaudet ovat Suomessa?
Vaikka sydänkuolleisuus on Suomessa vähentynyt 1970-luvulta lähtien, sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen yksi yleisimmistä kuolinsyistä erityisesti työikäisillä ja ikääntyneillä.
Lisäksi suuri osa suomalaisista elää kohonneen riskin kanssa tietämättään. Esimerkiksi:
Kohonnut verenpaine voi olla oireeton
Korkea kolesteroli ei yleensä tunnu arjessa
Insuliiniresistenssi voi kehittyä vähitellen
Moni riskitekijä havaitaan vasta terveystarkastuksessa tai laboratoriokokeissa.
Mitkä ovat suurimmat riskitekijät?
Sydän- ja verisuoniterveyteen vaikuttavat sekä perinnölliset että elintapoihin liittyvät tekijät.
Muokattavissa olevia riskitekijöitä ovat:
Korkea verenpaine
Kohonnut LDL-kolesteroli
Tupakointi
Ylipaino ja vyötärölihavuus
Vähäinen liikunta
Pitkittynyt stressi
Runsas suolan käyttö
Epäterveellinen ruokavalio
Osa riskitekijöistä liittyy suoraan arjen tottumuksiin. Toiset puolestaan kehittyvät useiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta.
On tärkeää huomata, että sydänsairaudet eivät yleensä synny yhden valinnan seurauksena – vaan pitkän aikavälin kokonaisuudesta.
Miksi sydänterveys on ajankohtainen juuri nyt?
Nykyinen elämäntapa on monella tapaa kuormittava:
Istumatyö on lisääntynyt
Arki on kiireistä
Stressi on yleistä
Unen määrä on monilla riittämätön
Samaan aikaan elintarviketarjonta on runsasta ja helposti saatavilla, mutta kaikki vaihtoehdot eivät tue sydänterveyttä.
Sydän- ja verisuonisairaudet eivät ole vain iäkkäiden ihmisten ongelma. Riskitekijät voivat alkaa kertyä jo nuorella aikuisiällä.
Voimmeko itse vaikuttaa sydänterveyteen?
Tämä on keskeinen kysymys.
Emme voi vaikuttaa perimäämme tai ikääntymiseen. Mutta useisiin sydän- ja verisuoniterveyden riskitekijöihin voidaan vaikuttaa elintavoilla.
On kuitenkin tärkeää korostaa: elintapamuutokset eivät takaa sairauksien ehkäisyä, eivätkä ne korvaa lääketieteellistä hoitoa. Sen sijaan ne voivat olla osa kokonaisvaltaista terveyden edistämistä ja riskitekijöiden hallintaa.
Tässä blogisarjassa tarkastelemme seuraavaksi, miten ruokavalio, liikunta, uni ja stressinhallinta vaikuttavat sydänterveyteen – ja millaisia vaikutuksia arjen valinnoilla voi olla pitkällä aikavälillä.
Yhteenveto
Sydän- ja verisuonisairaudet ovat Suomessa yleisiä, mutta niiden riskitekijöistä monet liittyvät arjen tottumuksiin. Tietoisuus on ensimmäinen askel kohti muutosta.
Huomenna pureudumme tarkemmin siihen, miten elintavat vaikuttavat sydän- ja verisuoniterveyteen käytännössä.
👉 Jos haluat tarkastella omia elintapojasi ja sydänterveyttäsi kokonaisvaltaisesti, voit tutustua elintapavalmennukseen sivuillani.
Voit lähettää minulle sähköpostia: hyvinvointivalmennukset@gmail.com, mikäli olet kiinnostunut elintapavalmennuksen aloittamisesta tai haluat saada lisätietoa valmennuksesta.
